Sep 30, 2016

September last

IMG_6686
Tänään on mun synttärit. Tasan 20 vuotta sitten mä synnyin tähän maailmaan. Jotenkin tosi outoa ajatella, että oon jo elänyt kaksikymmentä vuotta, 240 kuukautta, 7305 päivää. 20 vuotta on älyttömän pitkä aika, mutta ainakin viimeiset pari vuotta on mennyt ihan hujauksessa. Jo kaksi vuotta on kulunut siitäkin kun musta tuli täysi-ikäinen, sain ajokortin ja vastuu kasvoi. Mun korvaan "kaksikymmentä vuotias" kuulostaa tosi vanhalta. :D Tai ainakin kun sillä kaksikymmentä vuotiaalla tarkoitetaan mua niin apua! :D Ei mulla oo yhtään semmonen fiilis, että olisin "aikuinen". Tai mitä "aikuisella" sitten loppujen lopuksi edes tarkoitetaan, en tiedä! Mutta jos suoraan puhutaan niin mitä vanhemmaksi kasvaa niin sitä enemmän mua nykyään oikeesti ahdistaa omat synttärit ja se että taas se luku kasvaa isommaksi yhdellä. Ennen tätäkin päivää yritin pääosin vain olla ajattelematta koko päivää ja käskenyt muita olla muistuttamatta siitä sen enempää. Mutta kai tää tästä! Ikä on vaan numero ja se numero kasvaa vuosi vuodelta ja sen kanssa on vaan elettävä. Nyt sain tän kuulostamaan siltä, että aikuistuminen on maailman kamalin asia. :D Tällä hetkellä se ehkä vähän kyllä tuntuukin siltä... 


IMG_6762

Sep 28, 2016

What a stressful day

Mikä on lentokoneella matkustavan yksi pahimmista painajaisista? Se, että ruumaan mennyt matkalaukku katoaa. Se tunne kun lentokone on laskeutunut lomakohteeseen, lämpöasteet näyttää lähes kolmeakymmentä ja et malta odottaa, että pääset purkamaan laukut ja vaihtamaan päälle jotain kevyempää. Odottelet matkalaukkuasi baggage claimillä, matkalaukut vaan pyörii hihnalla, muut ottavat omansa ja lähtevät, ihmiset vähenee ympärillä ja sun matkalaukkua ei näy vieläkään missään ja alat pikku hiljaa hermostumaan. 
image
En oo ikinä aikaisemmin ollut tilanteessa, jossa mun tai jonkun tutun matkalaukku olisi kadonnut lentomatkan aikana. Ja muutenkin kun kyseessä oli vain kolmen tunnin suora lento ja lentoyhtiö oli suht luotettava Finnair, niin ajatus siitä, että matkalaukku katoaisi kuulosti jopa vähän hassulta. Aluksi vähän kyllä nauratti ja ekat fiilikset olikin, että "ei tää voi olla totta", niin mun tuuria. Kävin infotiskillä kertomassa tilanteesta, että mun matkalaukkua ei näy eikä kuulu missään, annoin kaikki tietoni heille passin numeroista matkalaukun yksityiskohtiin ja sieltä sain vastaukseksi, että "valitettavasti meillä ei ole mitään tietoa sun matkalaukusta, mutta me soitetaan sitten jos jotain kuuluu." JOS. Jos jotain kuuluu. Noi sanat kuultuani aloin miettimään niitä kaikkia lempparivaatteita, kenkiä ja tavaroita, jotka mä olin harkiten pakannut matkalaukkuuni edellisenä iltana, mukaan lukien kamerani. Siinä tilanteessa olisin voinut romahtaa lentokentän lattialle. Silloin ärsytti niin paljon.

Kuusi päivää soittelemista lentokentälle, englanninkielentaidottomien ihmisten kanssa kommunikointia (tai lähinnä sen yrittämistä) puhelimitse, järkyttävä puhelin lasku, turhautumista, odottelua, stressaamista, kymmenien sähköposti viestien jälkeen vihdoin ja viimein sain mun matkalaukun takaisin kotiovelle tuotuna. Voin sanoa, että se helpottuneisuuden tunne oli maailman paras kaiken yllämainitun jälkeen. Ja onnekseni kaikki matkalaukussa ollut sisältö oli tallessa ja kamerakin oli säilynyt ehjänä!

Matkalaukkurumban lisäksi, samaisena aamuna mun oli tarkoituksena ottaa taksi meiltä kotoa linja-autoasemalle kun aamu kolmen aikoihin ei kulje julkinen liikenne, eikä se ison matkalaukun kanssa muutenkaan houkuttelisi. No soitin taksin hyvissä ajoin, mutta taksilla kesti naurettavan kauan tulla ja kun se vihdoin ajoi meidän kotipihaan, istuin takapenkille ja sanoin, että "nyt olis kuusi minuuttia aikaa ehtiä linja-autoasemalle (melkein 8 kilometrin matka) tai muuten myöhästyn lentokentälle menevästä bussista. No kuinkas kävikään, että vaikka taksikuski ajoi jonkin verran yli rajotusten niin se bussi missä mun piti olla kyydissä ajoi meitä vastaan... Onneksi kuitenkin 20 minuutin päästä edellisestä lähti toinen bussi kentälle ja kerkesin siihen ja pääsin ajoissa Helsinki-Vantaan lentokentälle.
image
Joka tapauksessa pääsin turvallisesti perille, mun serkku oli mua asemalla vastassa parin kuukauden ikäisen vauvansa kanssa, pääsin heti syömään ihanaa ruokaa ja hetkeksi unohtamaan kaiken aikaisemmin tapahtuneen. Olin herännyt aamulla tai oikeastaan aamuyöstä jo 02:50 ja olin ihan älyttömän uupunut päivän tapahtumista, perillä nukahdin puoli vahingossa ja heräsin viisi tuntia myöhemmin suoraan päivällispöytään erittäin hämmentyneenä, hajuakaan kellonajoista. Haluan kiittää serkkuani, joka parhaansa mukaan piti huolta siitä, että mulla oli mahdollisimman hyvä olla with or without mun matkalaukkua. ♥ 

Sep 12, 2016

I bought flight tickets!

GOPR1042
Fiksuimmat varmaan osaa jo otsikostakin päätellä, mutta mä ostin itselleni lentoliput! Minne? Se jääköön vielä kysymysmerkiksi....... ;-) Ne ketkä seuraa mua Snapchatissa (nimimerkillä: vviolaa), saattavat saada sen selville lähtöpäivän lähentyessä mun snäpistä. Blogin lukijoille matkakohde selviää luultavasti vasta kun pääsen kohteeseen perille. Koneen otan kyllä mukaan, tosin wifistä ei ole varmuutta. Sen voin tulevasta kohteesta paljastaa, että se sijaitsee Euroopan rajojen sisäpuolella, euro on valuutta ja lämpötila huitelee parinkymmenen asteen paremmalla puolella! Eli ei siis tarvitse vielä laittaa kesävaatteita kaapin perukoille odottamaan ens kesää haha! Lähtöpäivä on jo siis tulevana keskiviikkona eli ylihuomenna. Lentoni lähtee kasin aikoihin aamulla Helsinki-Vantaalta ja perillä oon jo puolen päivän aikoihin paikallista aikaa. Lennän Helsingistä yksin paikkaan X, jossa mua odottaa muutama tuttu ihminen, joista toinen ei edes tiedä että oon tulossa. Aiotaan siis yllättää kyseinen henkilö, toivottavasti yllätys onnistuu. Oon superinnoissani tulevasta lomareissusta ja siitä, että pääsen edes hetkeksi pois stressin keskeltä ja stressaamaan niinkin isoista asioista, että mitä syödään illalla ja menisinkö tänään rannan sijasta kaupungille shoppailemaan vai kiertelemään nähtävyyksiä. Oon kyllä loman tarpeessa kun en "oikealla kesälomalla" kerennyt kunnolla vain olemaan. Ja matkakuumekin on vaivannut mua jo jonkin aikaa kun muut kaverit ovat päässeet kiertämään toiset Kreikan saarta ja toiset Espanjan kaupunkeja. Toivotaan, että ei tule mutkia matkaan ja lennot yms sujuu suunnitelmien mukaan. Muutenkin yksin matkustamisessa on oma jännityksensä. 

Sep 1, 2016

September 1st

IMG_5955
Syyskuun ensimmäinen päivä lähti käyntiin kun heräsin ilman herätyskelloa vähän ennen yhtätoista kun mun kännykkään oltiin soitettu neljä kertaa tuntemattomasta numerosta. Soitin heti herättyäni numeroon takaisin ja eräästä työpaikasta, missä olen ennenkin ollut töissä oltiin kyselty ja sain itselleni töitä huomiseksi ja ensi viikoksi! Joka on tosi jees, koska koulukaan ei ole vielä kunnolla alkanut niin on kiva saada vähän jotain järkevää sisältöä päiviin kotona hengailun sijasta. 
IMG_5973
Tiistain ensimmäistä koulupäivää jännitin ihan turhaan. Uusi koulu, tilat ja tapahtumat vaikuttavat tosi mielenkiintoisilta ja uudet luokkalaiset rennoilta tyypeiltä. Ensimmäisinä päivinä tutustuttiin paremmin muihin ihmisiin, tuleviin kursseihin ja meille kerrottiin kaikennäköistä infoa ja tietoa, joista en kyllä muista enää puoliakaan. Päästiin myös kiertelemään luokkatiloja ja innoissani olen ainakin koulussa olevasta studiosta, jota päästään vapaasti käyttämään kunhan saadaan "ajokortit" suoritettua. Itse opiskelua odotan kyllä eniten ja, että päästään kunnolla opiskelun makuun ja työn touhuun. 
IMG_5969
Tänään oon ollut koko päivän neljän seinän sisällä. Täyttänyt kalenteria, hakenut työpaikkoja, tehnyt lounasta huomista varten, katsonut telkkaria villasukat jalassa, juonut ainakin kolme lasillista kylmää kaakaota (mun lempparia!) ja siivonnut vaatekaappeja ja tajunnut, että mulla on ihan järkyttävä määrä vaatteita ja kenkiä, jotka on mulle joko liian pieniä tai ne ovat vaan lojuneet koskemattomina kaapin perällä. Siinä ainakin viikonlopulle vähän projektia. Tosin viikonlopuksi on luvattu suht aurinkoista keliä, kesän viimeiset jätskit kuulostaa ainakin mun korvaan hyvältä idealta.